Yö veneellä

Olimme yön Aulin ja Hannun kanssa manta-nimisellä veneellä . Tipuimme sängystä . Kuului pamahdus  . Auli säikähti. -Mitä tapahtui!? Muuten kaikki meni hyvin. Iloista joulua ja onnellista uutta vuotta! T. Arttu ,Atte Auli ja Hannu.
Kirjoittanut Arttu. Sängystä putoaminen tapahtui vain Aulin unessa :)

Joulukalenteri

Pingviini avasi ensimmäisen luukun partiolaisten joulukalenterista. Siellä oli kynttilä. Tänään on ensimmäinen adventtipäivä. Neljäntenä adventtina on jouluaatto!

Täällä Kanariansaarilla ei tunnu kovin jouluiselta. On kuin Suomen kesä: aika lämmin, mutta välillä sataa ja on viileää. Sukkia ei tarvitse ja melkein aina tarkenee shortseissa. Joulukalenteri tuo meille onneksi vähän joulutunnelmaa.

 

Kanarian kuva-arvoituksia

Arvaatko, mitä näissä kuvissa on? Kirjoita vastaus kommenttikenttään! Vinkki: kuvissa olevat asiat ovat La Palman saarelle tyypillisiä.

KUVA 1.

KUVA 2.

KUVA 3.

Madeira

Madeiran saari sijaitsee 500 meripeninkulmaa eli 900 km Portugalin rannikolta länteen. Purjehdus tänne kesti 3,5 vuorokautta. Madeira on korkea ja jyrkkä saari. Vuorenhuiput ovat kahden kilometrin korkeudessa pilvien peitossa. Pilvet ovat sadepilviä ja vuoristossa sataa melkein joka päivä samalla kun alhaalla rannikolla on aurinkoista.

Pellot ja viljelyspalstat ovat porrastettu. Tasaista maata ei juuri löydy.

Portugalilaiset löysivät Madeiran saaren vuonna 1419, kun Afrikkaan menossa ollut laiva eksyi myrskyssä kurssistaan. Koska saarella kasvoi paljon puita, he antoivat sille nimen puusaari eli Madeira. Pian saarelle muutti mantereelta ihmisiä, jotka alkoivat muokata viljelysmaita jyrkille rinteille sekä rakentaa kastelujärjestelmiä, joilla vuoriston sade saatiin johdettua kuiville alarinteillä.

Madeiralla kasvaa paljon kukkia, muun muassa joulutähti ja muita sellaisia, joita Suomessa kasvatetaan ruukussa sisällä. Täällä kasvaa banaaneja, avokadoja ja omenoita.

Meressä on paljon erilaisia kaloja, pieniä ja isoja. Erikoisin kala on espada, mustahuotrakala, joka asuu jopa 1,7 kilometrin syvyydessä. Sen liha on valkoista ja maukasta. Söin eilen sitä ravintolassa ja annokseen kuului myös paistettu banaani ja riisiä.

Espada eli mustahuotrakala

Miehistöä Mantalla

Meille saapui Suomesta miehistöksi Nuu ja isi-Teijo. Nuu ja Teijo ovat Mantalla neljä päivää ja neljä yötä.

Nuun mielestä veneessä on paljon kiinnostavia juttuja, joita voi tehdä satamassa. Voi ohjata, mutta ruori on myös hyvä maailmanpyörä. Köysistä saa monenlaisia leikkejä. Joskus me aikuiset meinaamme kompastua köyteen, meidän pitää olla tarkkana kun kävelemme kannella.
Veneen isoja vinssejä voi pyörittää joko käsin tai kammella. "Vinssi on kuin kaksikerroksinen karuselli", sanoi Nuu. Vinssistä kuuluu nakuttava ääni, kun sitä pyörittää.

Kapu rakensi Nuulle taljan. Sillä voi nostaa tavaroita. Nuu nosti hyvin painavan ämpärin korkealle ilmaan. Talja pienentää esineen nostamiseen tarvittavaa voimaa, siksi sen avulla on helppo nostaa tai siirtää painaviakin tavaroita.

Myös satamassa on kaikkea kiinnostavaa katseltavaa: meduusoja ja kaloja. Olemme todenneet, että pikkukalat syövät leipää, isot kalat eivät.

Meduusa

Taljaan tarvitaan köyttä ja pylpyröitä eli väkipyöriä.

Merellä Kapu valvoo ohjaamista, mutta maissa Nuu saa ohjata yksin.
Silloin vene ei kylläkään oikeasti käänny, se pitää kuvitella.

Tähystys on tärkeää merellä.

Nuu toivoo näkevänsä mustekalan.

Kapu ja Nuu rakensivat robotin.

Nilviäisiä

Nilviäiset ovat selkärangattomia eliöitä. Esimerkiksi simpukat ja mustekalat ovat nilviäisiä, mutta erilaisia lajeja on satatuhatta. Suurin osa nilviäisistä asuu vedessä, jotkut maalla kuten etanat ja muut kotilot.

Jättiläiskalmarit (mustekalat) ovat nilviäisistä suurimpia. Ne voivat olla 13 metriä pitkiä ja painaa 500 kiloa. Niiden silmät ovat lautasen kokoisia. Kaskelotit syövät näitä merten syvyyksissä asuvia jättiläisiä.

Mekin olemme syöneet nilviäisiä, keitettyä mustekalaa ja höyrytettyjä simpukoita. Ne ovat oikein maukkaita maustettuna.

Sinisimpukoita ja vaaleita pikkusimpukoita.

Purjehdimme syyskuun ajan Espanjan luoteisrannikolla (luode on pohjoisen ja lännen välissä), missä simpukat elävät hiekkapohjassa. Simpukoita kerätään laskuveden aikaan, kun simpukkaranta on kuivilla. Niitä kaivetaan kuokalla tai lapiolla samaan tapaan kuin perunoita pellosta.

Pieniä pyöreitä simpukoita kerätään, kun laskuvesi on paljastanut simpukkapohjan.

Sinisimpukoita kasvatetaan pitkissä köysirimpsuissa, jotka ovat kiinni lautassa. Lautta on ankkuroitu keskelle lahtea ja päivän saalis haetaan veneellä maihin.

Sinisimpukoiden kasvatuslautta. Simpukat roikkuvat naruissa veden alla.

Kun kerran ongimme kalaa Uudessa-Seelannissa, oli mustekala oli tarttunut lonkeroillaan kalaan! Saimme kaksi saalista samalla kertaa. Päästimme kuitenkin kummatkin takaisin mereen.

Mustekala on myös nilviäinen.

Myös lokit pitävät simpukoista ja pudottelevat tyhjiä kuoria laiturille.

Erilaisia simpukankuoria. Minä tunnistan vain sinisimpukan. Entä sinä?

Palolentokone

Espanjassa on ollut hyvin kuivaa ja tuulista. Tällaisella ilmalla syttyy helposti metsäpalo. Joku grillihiili tai muu pieni kytevä palopesäke syttyy roihuamaan, kun tuulee navakasti.

Maasto on kumpuilevaa metsää, jossa ei ole teitä. Tulipalon sammuttaminen on vaikeaa. Paloautot eivät pääse perille. Apuun tulee silloin lentokone. Se ottaa sammutusvettä merestä, lentää palopaikan ylle ja roiskauttaa sen liekkeihin.

Lentäjä on tosi taitava: lentokone ottaa veden merestä vauhdissa koneen alle kiinnitettyihin säiliöihin. Lentäjä ohjaa hyvin tarkasti koneen juuri meren pintaa hipoen. Laineet vaan pärskyvät! Kun siipien alle kiinnitetyt tankit ovat täynnä, kone nousee ylös.

Jättiläishai

Irlannin ja Skotlannin vesillä asuu maailman toiseksi suurin hai. Vaikka se on toiseksi suurin (valashai on maailman suurin), on sen nimi jättiläishai (englanniksi basking shark ja latinaksi Cetorhinus maximus).

Hai kasvaa noin 6-10 metrin pituiseksi. Ajatelkaa! Melkein Mantan mittainen! Manta on 12 metriä ja sentään iso vene.

Jättiläishai ei ole ihmiselle eikä kaloille vaarallinen, koska se syö planktonia, pienen pieniä eliöitä. Kun se syö, se ui valtava kita ammollaan. Vesi virtaa suuhun ja veden mukana pieneliöt, jotka tarttuvat hain kitaan. Sitten se nielaisee ne.

Olemme nähneet jättiläishaita sekä tällä matkalla että aikaisemmin Skotlannin purjehduksella. Jättiläishaita on kaikilla maailman merialueilla.

Pinnalla näkyy kaksi evää: aika iso, vähän lerpattava selkäevä sekä pyrstöevä.

 

Jättiläishain kita. Tämä kuva on otettu Skotlannissa.
Wikipediasta löydät tarkempia kuvia kuten tämän:

Irlanti

Olemme viettäneet kaksi viikkoa Irlannissa. Täällä puhutaan englantia ja jotkut puhuvat irlantia eli iiriä. Se on vaikean kuuloinen kieli. Olen oppinut vain yhden sanan: bruscar, mikä tarkoittaa roskat. Roskakorin kyljessä lukee niin.

Iirinkielinen kyltti, minneköhän se johdattaa?

Irlannissa on yhtä paljon asukkaita kuin Suomessa, mutta maata on vain noin viidesosa Suomen pinta-alasta. Puita on vähän, mutta laidunmaata ja peltoja paljon. Laitumilla näkyy enimmäkseen lampaita.

Ison valtameren rannalla on vuorovettä: vesi nousee ja laskee noin kuuden tunnin
välein. Välillä jollat ovat kuivilla, välillä kelluvat.

Irlanti on saari. Lännen puolella, jossa olemme purjehtineet, avautuu Atlantin valtameri. Vastarannalla on Kanada, ja sinne on piiitkä matka, noin 3000 kilometriä.

Me emme purjehdi Kanadaan, vaan etelään, Espanjaan, jonne on noin 900 kilometriä. Merenkulkijat eivät kuitenkaan puhu kilometreistä, vaan meripeninkulmista. Yksi meripeninkulma on 1,8 kilometriä. Kuulostaakin paljon mukavammalta kun sanoo, että Espanjaan on 500 meripeninkulmaa, vaikka se on se sama 900 kilometriä.

Vesihirviön kotijärvi

Tälläkään kertaa emme nähneet sitä. Loch Nessin hirviötä. Se asuu hyvin, hyvin syvässä ja pitkässä järvessä keskellä Skotlantia. Täällä järviä kutsutaan nimellä loch - Loch Nessin hirviö on siis Ness-järven hirviö.

Ness-järvi Skotlannissa on noin 35 km pitkä.

Tämä oli jo kolmas kerta, kun purjehdimme Ness-järvellä. Mutta hirviöstä emme ole nähneet koskaan vilaustakaan.  Kerran kyllä veneen viereltä kuului kova loiskahdus, mutta se saattoi olla aalto.

Loch Nessin hirviö on kuulemma valtavan kokoinen, joten aika vaikea sen on piilotella. Ehkä se on ujo? Luulen, että tämä jättiläisjärvihirviö on joka tapauksessa kiltti. Järvellä liikkuu paljon veneitä ja kanootteja, ehkä hirviö ei pidä vilkkaasta liikenteestä ja on muuttanut rauhallisempaan järveen?

Emme nähneet hirviötä, mutta kyhmyjoutsenperhe tuli tervehtimään.

Lisää lunnikuvia

Olimme Kapun kanssa vilä uudestaan lunnikalliolla ja Kapu otti nämä kuvat. Hienoja, eikö?!

Lampaita ja lintuja

Olemme purjehtineet saarelle, jossa ei kasva ollenkaan puita. Saarta peittää vihreä ruohomatto ja ruskea kanervikko. Täällä asuu satoja lampaita ja satoja lintuja. Ihmisiä on vain 70. Rantavesissä uiskentelee hylkeitä, jotka huhuilevat toisilleen.

Kapu on käynyt saarella viisi kertaa, minä kolme. Saari on yksi lempipaikoistamme.

Lampailla on makoisat oltavat, koska kaikkialla on niille ruokaa: heinää ja ruohoa. "Määää" kuuluu joka paikasta. Se on lampaiden kieltä ja tarkoittaa "hutni-skutni-pirri-pirri-hoho". Sitten ne taas nyppäävät ruohoa suuhunsa. Kun ne ovat syöneet mahansa täyteen, ne asettuvat makaamaan ja alkavat märehtiä. Vasta märehtiessä lammas pureskelee nielemänsä ruohon. Se nousee sen mahasta takaisin suuhun.

Tämä pullea lammas on nokosilla.

Jostain syystä tällä lampaalla ei ollut villaa.

Saarella asuu sekä pikkulintuja että merilintuja, kuten kihu, lunni ja myrskylintu. Merilinnut kalastavat merellä, pikkulinnut syövät hyönteisiä. Lintuja on niin monta erilaista lajia, että tänne on perustettu tutkimuskeskus. Siellä lintututkijat asuvat ja tekevät työtään: tarkkailevat lintuja kiikarilla ja pyydystävät niitä mittausta ja rengastusta varten.

Lunni kurkistaa kivien välistä. Lunni kaivaa pesäkolon maahan
tai käyttää vanhaa kaninkoloa. Lunni munii yhden munan, jota se hautoo
kuusi viikkoa. Kun poikanen sitten lähtee pesästä, se viettää merellä kaksi vuotta
tulematta lainkaan maihin.

Lunni on taitava kalastaja. Se kuljettaa samanaikaisesti useita pieniä kaloja nokassaan.

Lunni lentää räpyttämällä kovasti siipiään. Se on parempi sukeltaja kuin lentäjä.

Myrskylintu on lokin kokoinen ja vähän sen näköinen, mutta paljon parempi lentäjä.

Kihu pesii maassa ja jos menee liian lähelle sen aluetta, voi saada nokkaisun päähän.